Charles Sandisonin Living Rooms -installaatio Kiasmassa on kuin normityöpäivä.

Vuosi 2020 alkoi rapsakasti. Maailman huomio on Kiinan Wuhanissa, jossa uusi koronavirus 2019-nCoV on tätä kirjoittaessa aiheuttanut satoja tartuntoja ja toistakymmentä kuolemaa.

Tuorein epidemia tuo muistoja 2000-luvun alusta, jolloin pelättiin SARS-koronavirusta ja hieman myöhemmin A(H5N1)-lintuinfluensaa. Olin silloin vaikutuksille altis lukiolainen ja pohdin, mitä tehdä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Hakeako lukemaan historiaa, biologiaa tai ehkä oikeustiedettä? Virusten käsittely mediassa taisi vaikuttaa uravalintaani.

Tapasin eilen eläköityneen biologianopettajani ja muistelimme hetken tuota aikaa. Ilman hänen oppejaan ja rohkaisuaan en varmasti olisi päätynyt näin kiinnostaviin tehtäviin. Seuraavaan koronavirusepidemiaan (Lähi-idän MERS, 2012–) ehdin osallistumaan hieman jo ammatillisestikin.

Alkaneesta vuodesta voi tulla kiinnostava. Jään seuraamaan 2019-nCoV-epidemian kehitystä (jokohan virukselle keksittäisiin iskevämpi nimi?). Olen hiljattain vähentänyt töitäni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, mikä on helpottanut ajankäyttöäni ja mahdollistanut keskittymisen Espoon tartuntatautilääkärin virkaan ja muutamaan influenssaan liittyvään kirjoitusprojektiin. Kun saan viimeksi mainitut pois päiväjärjestyksestä, niin, mitä sitten? Muutamia ajatuksia on.