WHO:n pakolaisterveyden kesäkoulusta kertovan kirjoituksen ensimmäisessä osassa summasin käytyjä keskusteluja maahanmuuttajien terveyspalveluiden kehittämisestä. Tässä toisessa asiaa mm. Turkin pakolaisista ja muista aiheista. 

Rannikkovartioston korvetti TCSG Dost

3,6 miljoonaa syyrialaista

Turkin rooli sotaa pakenevien auttamisessa oli kesäkoulussa näkyvästi esillä. Ohjelmaan sisältyi vierailu rannikkovartioston alukselle ja maahanmuuttoviranomaisen toimistoon, ja paikalliset virkamiehet pitivät useita luentoja ja puheenvuoroja kurssin aikana.

3,6 miljoonaa jäi lukuna varmasti osallistuijien mieleen: näin monta syyrialaistaustaista nauttii tilapäistä suojaa Turkissa. Tilapäinen suoja ei tarkoita varsinaista pakolaisstatusta mutta oikeuttaa terveyspalveluihin. Nämä toteutetaan ainakin osittain erillään muusta terveydenhuoltojärjestelmästä vain syyrialaisille suunnatuissa terveyskeskuksissa. EU:n tuella Turkki on kouluttanut syyrialaistaustaisia lääkäreitä ja hoitajia hoitamaan maanmiehiään, ja kaksi heistä, Ahmet Musselleti ja Wafa al-Jaradi, kertoivat koulutuksessa kokemuksistaan.

Ainakin paperilla syyrialaisten terveyspalvelut ovat kattavat, mutta joitakin kysymyksiä jäi. Miksi erityiskohtelu koskee vain syyrialaisia? Muita kansallisuuksia esityksissä tuskin mainittiin, vaikka esimerkiksi afgaaneja on maassa runsaasti ja heidän terveyspalvelunsa ovat ilmeisesti yksityisten sairausvakuutusten varassa. Myös retoriikka syyrialaisista pyyteettömästi kestittävinä ”vieraina” jätti kyynikon miettimään palveluiden reaalipoliittista taustaa ja tilapäisten oleskelulupien tulevaisuutta. Erdoğan on hiljattain vihjannut, että syyrialaisten palveluita muutettaisiin vastikkeellisiksi (NYT). Median ja järjestöjen (esim. NBC, HRW) kuvaukset syyrialaisten kokemasta syrjinnästä ja rajalla aiemmin tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista tuovat muutenkin kontrastia siirappisille vakuutuksille turkkilaisesta ”avointen ovien ja avointen sydämen” politiikasta.

Triage-demo satamassa

Laadukkaampaa tietoa ja viestintää

Moni koulutuksen luennoitsija ja osallistuja tuli yliopistomaailmasta, ja eräs toistuva teema oli uuden tiedon tarve, ”more evidence is needed”. IOM:n Carla Rojas Pazin sanoin: ilman laadukasta dataa ei ole näyttöä, ainoastaan arvauksia. Soorej Puthoopparambil Uppsalan yliopistosta muistutti, että data on kuitenkin vain numeroita, jotka täytyy myös esittää ymmärrettävällä tavalla päättäjille.

Tällä hetkellä ylivoimaisen suuri osa maahanmuuttoa koskevasta tutkimustiedosta on lähtöisin USA:sta, joten sitä voidaan soveltaa Euroopan oloihin vain rajallisesti. Jonkin verran tutkimusta on Britanniasta ja hieman Pohjoismaistakin, mutta ottaen huomioon sekä liikkuvien ihmisryhmien että kohdemaiden erilaisuus, kaikki maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä vaikkapa sitten Suomessa tutkivat ammattilaiset tekevät tärkeää työtä.

Myria Georgiou London School of Economicsista käsitteli maahanmuuttajien roolia mediassa. Tiedotusvälineiden narratiivissa maahanmuuttajat esitetään usein asteikon ääripäissä joko uhkana tai säälin kohteena mutta harvoin ”tavallisina ihmisinä”, mikä saattaa estää suhtautumasta heihin luontevana osana yhteiskuntaa.

Georgiou puhui myös maahanmuuttajien omasta median käytöstä. Monet käyttävät digitaalisia viestimiä kyvykkäästi, mutta nekään eivät ole Graalin malja kotoutumisen kannalta. Euroopan markkinoilla on vuoden 2015 jälkeen julkaistu yli tuhat maahanmuuttajille suunnattua mobiilisovellusta, mutta harvoja todennäköisesti käytetään oikeasti. Yleinen ongelma on, ettei appseja ole kehitetty riittävässä yhteistyössä kohderyhmän kanssa, ja toisaalta sovellusten keräämä data ja sen tuntemattomat käyttötarkoitukset herättävät epäluuloa. Perinteiset joukkotiedotusvälineet ovat edelleen tärkeä keino yhteiskunnallisten agendojen asettamisessa, ja toisaalta maahanmuuttajien omat verkostot voivat levittää tietoa tehokkaasti.

Paluu Suomeen

Olen iloinen, että kävin. Koulutuksesta jäi käteen paljon uusia tiedonjyviä ja kontakteja, joista osaan olenkin jo ollut yhteydessä mm. tartuntatautien seulontaan liittyvissä kysymyksissä.

Suuri osa esityksistä oli edelleen vuosien 2015–16 pakolaiskriisin jälkipuintia. Kunnianhimoisesta From emergency response to long-term inclusion policies -teemasta ei siten ehkä saatu kaikkea irti: etenkin pitkän tähtäimen kotouttamispolitiikka olisi ansainnut enemmän huomiota. Jokunen puheenvuoro jäi lähinnä julkilausumien sanamuotojen analysoinnin tai onttojen tautologioiden toistelun tasolle, miltä ei kai kansainvälisen terveyspolitiikan areenoilla voi aina täysin välttyä. Joka tapauksessa sisältö oli enimmäkseen erittäin laadukasta ja relevanttia.

Kaikki opittu ei ehkä sinänsä ollut uutta tietoa, mutta koen kokonaiskuvani tarkentuneen. Kesäkoulu auttoi laittamaan asioita kontekstiin. Yli miljoona vuotuista turvapaikkahakemusta EU-maihin huippuvuosina 2015–16 tuntui paljolta (ja olikin), mutta suurin osa poikkeusoloja pakenevista päätyy yhä muuttamaan kotimaansa sisällä tai naapurimaihin globaalissa etelässä. Pakolaisten suhteellinen määrä maailmassa on ollut 1980-luvulla suurempikin, ja Euroopan kantokyky huolehtia hädänalaisista on korkeampi kuin ehkä missään muualla ja koskaan aikaisemmin. Ongelmista on siis tavattu selvitä ja selvittäneen jatkossakin. (Kuten MSF:n kreikkalainen edustaja Apostolos Veizis leukaili, Kreikka selviää vuosittain myös 30 miljoonasta turistista.)

Välilaskulla Münchenissä kytkin mobiilidatan takaisin päälle ja aloin taas saada päivityksiä ystäviltä Twitterissä ja Whatsappissa. Matkustusasiakirjat olivat hetken hukassa ja löytyivät taas (sieltä toisesta sivutaskusta). Palasin Kerouacin On the Roadin pariin ja tulin kohtaan, jossa Jack ja Neal Cassady epäonnistuvat yrityksessään sopia tapaaminen New Yorkiin. Aika ennen kännyköitä oli kieltämättä vaikeaa: Neal odottaa matkalta palaavaa Jackia tämän äidin asunnossa päivien ajan, mutta paluun viivästyessä lopulta kyllästyy ja lähtee San Franciscoon. Kengännauhabudjetilla elävät ystävykset kohtaavat uudelleen vasta puolentoista vuoden kuluttua. Mietin: äärettömästi dataa ja passi, jolla pääsee minne vain – melkoista ylellisyyttä.