Kaupunginosani on poikkeuksellisen eläväinen. Joka päivä jonnekin tuntuu avautuvan uusi katu tai aukio. Kadut ovat mutkaisia ja usein umpikujia, mikä vahvistaa vaikutelmaa orgaanisesti kasvavasta, aina vähän keskeneräisestä prosessista.

Seikkailtavaa siis riittää.

Taidetta on lähes joka kulmassa. Enkä tarkoita mitään suttuisia tägejä (on niitäkin) vaan oikeasti hienoja juttuja.

Esimerkki tältä päivältä.

Tämä pysäytti.

Asiasta toiseen. Palasin toissapäivänä Barcelonasta konferenssimatkalta. En nähnyt levottomuuksia (totta puhuen en nähnyt paljoa muuta kuin hotellin kokoushuoneen), mutta toivon, ettei tämänpäiväinen asioiden kehitys sekoita pakkaa liikaa.

Toivon, että siellä riittää malttia.

Tämä on jo syyskuulta. Barcelona.